sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Paluu blogin pariin

En ole tarkoituksella pitänyt mitään taukoa bloggaamisessa, olen vain ollut laiska ja kiireinen. Olen myös huomannut, että mitä paremmin asiat ovat, sitä vähemmän minulla on kirjoitettavaa. Tämä blogi on minulle tämmöinen mielikuvitusystävä, joka kuuntelee surut ja murheet ;)

Ennen joulua tuntui kuin pieni jouluntaika olisi laskeutunut kotiimme. Kävimme yhdessä miehen kanssa lastentarvikekaupassa kiertelemässä. Minä sain ostaa itselleni äitiyskirjan ja leikkisesti puhuttiin ehkäsyn jättämisestä. Olin varma, että hän heltyy aikaisemmin kuin uskonkaan.

 Jollain tapaa olin kuvitellut, että mieheni on jo nyt täysin valmis isäksi ja saattaa minä hetkenä hyvänsä sytyttää vihreän kynttilän. Lähempänä joulua ja oikeestaan sen jälkeen, sain kuitenkin huomata, ettei rakkaani oikeasti ole vielä lähipäivinä valmis isäksi.

Olin kertonut miehelleeni, että ovulaatio saattaa osua joulun tienoille. No meillähän on edelleen ehkäisy käytössä, joten mitään väliä niillä ovulaatioilla ei ole.  Jostain syystä olin kuitenkin alkanut haaveilemaan...noh..."vaarallisesta" seksistä jouluyönä. Tämä haaveni alkoi olla jo niin valtavissa mittasuhteissa, että melkein jo odotin sellaisen joululahjan saavani. Vaikka mieheini olikin järjestänyt minulle maailman ihannimman joulun, pieni pettymys kalvoi sydäntäni, kun sitä siemenlahjaa ei tullutkaan. Kondomista puhuminen tai sen esiin ottaminen sai kyyneleet silmiini, vaikka kuinka purin hammasta yhteen.

Tämän episodin jälkeen ymmärsin, että mieheni ei vain ole vielä valmis, eikä hänen pidäkkään olla. Todennäköisesti olen itse aiheuttanut vauva höpinöilläni vain enemmän haittaa ja miehellänni on (jopa hänen omien sanojensa mukaan) hieman paineita asian suhteen. Harkitsen edelleen vakavasti siirtymistä takaisin e-pillereihin. En kyllä pidä niistä ollenkaan, mutta varmaan helpottaisi asiaa. Pitää yrittää pitää pää kylmänä ja antaa toiselle aikaa. Tietenkin eniten pelottaa, että suunnittelemme lapsen saannin todella todella tarkasti ja meillä sitten meneekin vuosia ennenkuin raskaudun. 

Tuli jollain tapaa hyvä mieli tämän kirjoittamisesta. Nyt kun on tehty pieni irtautuminen vauvafoorumeilta, äitiyskirja piilotettu ja tilalle etsitty e-pilleri resepti näkyville niin jaksaa taas keskittyä olennaiseen. Keskittyä niihin asioihin, jotka ovat helpompi ja jopa mahdollisia ilman lapsia. Keskittyä rakastamaan ja tukemaan omaa miestä. Jospa sitä sen kunniaksi joisi vähän alkoholia ja kävisi elokuvissa ;) 

Meillä on koko elämä aikaa.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti