tiistai 19. marraskuuta 2013

Voimasanat

Hirvittää kuunnella ulkopuolisena toisten ihmisten kiroilua tai ihan vaan normaalia jutustelua väritettynä kirosanoilla. Ihan järkyttävän typerän kuulosta. Silmiäni pyöritellen ja kiroilevia halveksuen saavun sitten kotiini kertomaan puolisolleni kuinka "vi**n rankka päivä mulla tänään oli"...

Minä en edes tiedä kuinka paljon oikeasti kiroilen, sillä se on jotenkin jo niin arkipäivää, arkipuhetta, se erinäisten kirosanojen viljely. Aika moni meistä rääkäsee voimasanan lyötyään vasaralla sormeen, mutta olis edes vain silloin. Meillä kiroillaan välillä han muuten vaan. Eniten hävettää se, että en osaa seuloa niitä kirosanoja pois ennenkuin on liian myöhäistä. Aina tulee kiroiltua väärässä seurassa. Itselläni kun ei ole lapsia, en yksinkertaisesti vaan muista pitää voimasana-arkkuani lukossa lasten seurassa. En minä sinänsä lapsille kiroile, mutta heidän vanhemmilleen kyllä. Todella noloa ja hävettää niin paljon. Ajattelen aina lipsahduksen jälkeen, että nyt tuokin viaton lapsi oppi kiroilemaan minun takia.

Mietin myös kuinka meidän käy jos joskus saisimme omia lapsia. Kuinkahan vaikeaa on oppia kaikista kirosanoista pois. Opinkohan niistä ikinä pois. Viljelenköhän niitä silti muiden kuin omien lasteni kuullen. Faktahn on se, etten millän voi suojella lastani kirosanoilta. Jossain vaiheessa se kuulee väistämättä niitä jostain. En siis sinänsä voi tuomita ystäviäni smanlaisista lipsahduksista mitä itse heidän kohdalla teen. Pakko vaan näyttää itse hyvää esimerkkiä korrektilla puheella. Kyllä sitä viimeistän siinä vaiheesa oppii puhuman nätisti kun oman lapsen suusta alkaa kuulua perkelettä. ;)


7 kommenttia:

  1. Juuri tänään mietin tätä kiroiluasiaa. Hoidan välillä lapsia opiskelun ohessa ja on aivan kamalan kuulosta, kun ne välillä kiroilee. Ja sitten, kun siitä keskustellaan, että ei saisi kiroilla, lapset vastaavat, että äiti sanoi tai isi huusi niin... huh huh! En kyllä haluaisi, että omat lapset kiroilisi, vaikka itse kyllä olen aika kova päästämään välillä ärripurreja. Jotenkin ne ei vaan sovi lasten suuhun yhtään... :S Täytyy siis muuttaa sanavarastoa tulevaisuudessa! :D

    VastaaPoista
  2. No niiinpä! Se on kaikista kamalinta kun kuulee lapsen suusta kirosanoja. Eihän suurinosa vanhemmista tahalleen niitä sano, mutta vahingostakin lapsi ottaa jo kopin. Huonopuolihan siinä on se, että kun lapsi ymmärtää että tiettyä sanaa ei saa sanoa, mutta ei tajua sen merkitystä, hän viljelee sitä saadakseen huomiota. Kai.

    No onhan tässä vielä aikaa opetella tuota kielenkäyttöä, ja yrittää aina muistaa missä seurassa mitkin päästelee suustaan. Mies tuossa tokaisi, ettei minun tarvitse asiasta stressta. Meidän lapsi kuulemma oppii kirosanat jokatapauksessa isiltä! :D Eli tulevaisuudessa pestään varmaan isän ja lapsen suuta saippualla.

    VastaaPoista
  3. Meillä alkoi tämä asia häiritsemään molempia avomiehen kanssa ja uutena vuotena yhdessä päätettiin että se saa vähentyä. Niinpä päätettiin että jokaisesta kirosanasta, jonka suustaaan päästää, joutuu tekemään 10 punnerrusta/vatsalihasta :D Niin vaan meillä aika nopsaa kiroilu väheni kun ei huvittanut joka ilta montaa kymmentä kertaa noita tehdä. Tolleen ollaan saatu vähennettyä hurjasti kiroilua, vaikkakin välillä niitä pääsee lipsahtamaan. Enää ei kuitenkaan oo nosita kiroiluista rangaistus voimassa. Pitää harkita taas jos alkaa tilanne muuttumaan. Mutta tuo toimi meillä :) On se vaan niin ruman kuulosta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahah :D Toi onkin hyvä! Ilman mitään sanktiota siitä kiroilukiellosta tuskin mitään tulee. Vaikka mekin "urheilijoita" ollaan, niin eihän mekään enään kotona yhtään ylimäärästä punnerrusta jakseta vääntää. ;)

      Poista
  4. Minakin oon ihan hirvea paastelemaan arrapaita. Torkeen kuullosta.
    Tuota punnertamista ja vatsoja voisi kokeilla. :D Ihan mita vain, kunhan saisi loppumaan!

    VastaaPoista
  5. Ei sitä jotenki omasta suusta kuultuna tajua miten typerältä kuulostaa. Sittenku joku muu kiroilee ni havahtuu miten älytöntä se ylipäätään on. Mietin tässä, että oliskohan joku motivoiva palkkio kiroilemattomuudesta parempi kuin rangaistus kiroilusta? Koiria tullut elämän aikana sen verran koulutettua, että ainakin niille motivoivampaa on palkkio oikeasta kuin rangaistus väärästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kai se riippuu ihmisesta. Onhan se toisaalta palkkiokin kun nakee ne tulokset :D Heh.

      Poista